tiistai 15. helmikuuta 2011

Mitä näenkään?

Iik, ai, sori, tai, siis, anteeks. Moi (olisi kai mukavampi alku).

Olen vähän, (paljonkin) hermona. Näin ihan outoa unta. Voin kertoa unesta huomenna. Mutta vihje : Se liittyy Evroniin. Eikä se ollut hauska uni. Nyt näen kaikkialla Evroneita. Kauneussalongissakin ollessani minä, minä... Huh, täytyyhän minun kertoa se teille. Kaikki jotka pukeutuvat punaiseen, no. Näen että he olisivat Evroneita. Voi voi. Iik sanoin alussa koska minulla on punainn G- T-paita. Mutta itseni taas huomasin peilistä joka on tietsikkani yläpuolella.

Olen hieman peloissani, ja joka paikka on kipeä. Toivottavasti,hihihi, ette kuole nauruun kun kuulette. Mutta se on jo toinen juttu se.  Ei se mikään mega iso naurun aihe ole. Mutta Pheinza ja Stara kyllä nauroivat niin että hermostuin ihan totaallisesti.

No vaihdetaan aihetta. Ajatellaan vaikka kauheaa kasaa läksyjä. Hrrrr...  Erittäin inhottavaa tehdä niitä. No katsotaanpas ensimmäinen lasku. 18 : 6 = 3. Seuraava. 42 : 7 = 6.... 56 : 8 = 7. Huhu niitä oli sata! Vaikka kaikkia en tuohon laittanutkaan. Sitten äidinkieleen. Kirjoita kymmenen verbiä. Huokaus. Ensimmäinen.... toinen... kahdeskymmenes viides... Hupsis! Minun piti laittaa vain ja ainoastaan kymmenen. Nojaa ei se kai haittaa. Katsotaanpas mitä sain yllin kokeesta. WOW!!! Sain 63/30! Miten se muuten on mahdollista? Ai nyt huomasina, paperi olikin väärin päin. Mutta silti sain 36/30. Miten se on oikeasti mahdollista? No paras mennä kai nukkumaan.

Tassuittain
Uupunut Panika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti